Julkinen liikenne ja liikuntarajoitteisten henkilöiden yksityinen liikenne
Liikenteen saavutettavuudella tarkoitetaan sekä rakenteita että infrastruktuureja, jotka takaavat liikuntarajoitteisten henkilöiden julkisen ja yksityisen liikenteen käytön samoin turvallisuus- ja mukavuusolosuhtein kuin muillekin käyttäjille.
Esteettömän kaupungin on kyettävä varmistamaan esteettömät liikenneverkot (bussit, metrot, raitiovaunut jne.), Joissa asemat, terminaalit ja pysäkit soveltuvat myös liikuntarajoitteisille matkustajille.
Yksityisen liikenteen osalta, joka edustaa noin puolta vammaisten ihmisten käyttämistä liikennejärjestelmistä, valmistajien vastuulla on luoda esteettömiä ajoneuvoja, mutta mukautettujen ajoneuvojen käyttäjien valinnalla on suuri merkitys, käytettäväksi voivat olla molemmat kuljettajat matkustajina.
Mukavuuksia, turvallisuutta ja tehokkuutta on noudatettava useita standardeja.
Jos kyseessä on liikuntarajoitteinen matkustaja, joka sitä tarvitsee lastenvaunut, sen on oltava ankkuroituna ajoneuvon runkoon ja matkustajan on käytettävä turvavyötä, jossa on vähintään kolme erilaista kiinnityspistettä, peittääkseen rinnan olkapäästä lantioon siten, että selkä on tuettu pääntuella.
Pyörätuolin ihanteellinen asento on se, jonka selkä on ajosuuntaa kohti. Käytetyn pyörätuolin on läpäistävä törmäystestit ja sen on oltava standardin ISO 7176-19 mukainen.
Infrastruktuurin on tällöin sallittava kaikkien matkustajien tulla sisään, poistua, nousta tai nousta helposti, ohjeiden avulla hissien ja laiturien käytöstä, jotka on kuvattu selkeästi ja ymmärrettävästi.
Julkisissa liikennevälineissä on oltava varattu liikuntarajoitteisille henkilöille tarkoitettuja paikkoja, pyörätuolien ankkurointi maastoon sekä sisään- ja uloskäyntijärjestelmät, joissa käytetään liikkuvia alustoja ja täysin saavutettavissa olevia luiskia.
Lainsäädännön tasolla paikalliset ja kansalliset julkisen liikenteen yritykset ja ENAC (Kansallisen siviili-ilmailuviranomaisen) on viitattava vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeutta liikkuvuuteen koskeviin eurooppalaisiin asetuksiin. Perussääntö on kuitenkin edelleen Laki 104, 1992, alueiden ollessa koordinointiroolissa ja kuntien on tarjottava palveluja taloudellisten voimavarojensa mukaisesti.
Ajoneuvon osto
Ostohetkellä on harkittava, ajaako ajoneuvoa liikuntarajoitteinen henkilö ja onko se hänen tärkein liikennevälineensä, ja tarkistettava mahdollisuus tehdä tarvittavat muutokset ajoneuvon helpon pääsyn aikaansaamiseksi.
Julkishallinnot tarjoavat usein takuita ja kannustimia jo sovitetun ajoneuvon ostamiseen tai tarvittavien muutosten tekoon. SivustoTulovirasto on toimittanut oppaan voimassa olevista myönnytyksistä sekä autoille että muille apuvälineille.
Erityisen ajokortin hankkimisesta -Italian autoklubi kaikki tiedot ovat saatavilla.
Merkki, jonka avulla vammaiset voivat pysäköidä varattuihin tiloihin, jaEurooppalainen pysäköintilupa ovat muita etuja liikuntarajoitteisille.
